tiistai 5. marraskuuta 2013

Harmaan päivän harmaa laulu

Harmaa päivä ja harmaa fiilis - mikä olisi sopivan harmaa biisi tähän päivään? 

Kun ei käynnisty niin ei vaan käynnisty. Pää käy hitaalla ja korvat ovat herkillä. Kahahdukset kuulostavat tykin kuulilta, kynän rapina vesiputoukselta. Eikä ole edes krapula! Syy on luultua huomattavasti terveellisempi (ainakin niin väitetään): kävin salilla vähästä aikaa ja nyt on niska tukossa. Illalla nappasin relaksantin, mutta tänään epäkäs krampissa ja korvissa suhisee. Olo on siis samanlainen, kuin maisema ikkunasta: alaspäin valuvat puut, vettä tyrskivä taivas. Syksyn juhlat on juhlittu, paljettien väriloisto riisuttu.

Mikä tämän tunnelman lauluksi, musiikilliseksi muodoksi? Yhtään "harmaa"- nimistä kappaletta ei tule mieleen. Muita värilauluja pulpahtelee muistin syövereistä, ainakin se keväinen "Keltainen" , Coldplayltakin löytyy "Yellow", Lizz Wrightin ihana "Blue Rose", Rollareilta "Little Red Rooster", "Kellä on päällä jotain..." ja mustaanhan viitataan vaikka missä, tangoista heviin on tyyliskaala. 

Ei kun googleen selvittämään asiaa. Englanniksi tulokseksi tulee lähinnä "Fifty Shades of Grey"- puffia, mutta suomeksi löytyy heti pari vaihtoehtoa:

Ismo Alanko - Harmaa on hyvä väri

"Helsinki on harmaa, kaikki tunnustavat sen,
mutta kuinka moni näkee kaikki sävyt harmauden?" Tekstin pätkä jää mieleen.
Mutta muuten ei, ei ole "se oikea".

sekä Apulanta - Harmaa

Näissä on kuitenkin molemmissa ihan liikaa energiaa tähän tunnelmaan, enkä halua energisöityä, vaan muhia tässä tunteessa ja tuntea, kuinka musiikki "ymmärtää" minua. Luovun värin rajoituksesta ja etsin Nina Simonen. Black is the Colour of My True Loves Hair.

Ja tässä on se tunne, se sieluun kurkottava kaipaus! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti